Jäälautat saapuivat
Rannikon kannelle
Ja suomenlahden majakoiden valokeilat paljastivat
Yön piilottamat hahmot
Kun minä toista suutelin
Minä täytyin tyhjyydestä ja
Pitelin sinua sylissä
Tiesin että tunsit kuinka
Jäälautat purjehtivat
Välillemme kuin aaveet
Ja niin minä sinua haavoitin
Purjelaivojen luona
Lokit nauroivat mun perään
Mietin että outoja lintuja
Ne jotka eivät kadu mitään
Minä nukuin liian pitkään
Heräsin ja satoi räntää
Aamuisesta satamasta
Etsin sitä kadonnutta
Karttaa jolla löytäisin
Sinun luoksesi takaisin
Jää suli kyynelistä
Murtui sydänten mukana
Purjeiden hengitystä kuunnellessa
Tiesin että se olet sinä
Tahdon kanssasi nähdä haikaran
Purjelaivojen luona
Lokit nauroivat mun perään
Mietin että outoja lintuja
Ne jotka eivät kadu mitään
Silloin lokkiparvien yli
Ohitsemme lensi haikara
Silloin lokkiparvien yli
Ohitsemme lensi haikara
